Kirjoituksia Kallelta ja vierailijoilta

Kestävä kehitys - tärkeä reunaehto tulevaan

Tiistai 18.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden takia talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina. Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus – Yrittäjyyden ja koulutuksen rooli Etelä-Pohjanmaalla

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat kansainvälisesti verrattuna maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa. Tason paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä sekä harkintaa nykyisen elämänlaadun ylläpitoon.

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnassa on vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto, jonka kehitykselle on edellytykset tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan maakunnan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti. Tärkeää on myös maahanmuuttajien kotouttaminen aktiivisesti. Uskon vahvasti, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleenkoulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: "Julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä.

Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään

Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on myös monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen – maakunnallinen malli, toimii monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyölle tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehittämisestä. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaiseen: Päätöksenteko vaatii kokemusta, näkemyksellisyyttä, osaamista ja kykyä hahmottaa kokonaisuus

Maanantai 18.11.2024 - Kalle Lähdesmäki

Ilkka-Pohjalaisessa oli 18.11.2024 kaksi erinomaista juttua; toinen koski päätöksentekoa yleisesti eli pääkirjoitus, toinen konkreettista päätöksentekoa hyvinvointialueen valtuustossa. Jälkimmäisestä kirjoituksesta olin erityisen mielissäni, sen kirjoittajina olivat terveysalan ammattilaiset, joiden ydinosaaminen on terveydenhuollossa. Heidän esiintuomat faktat ja päätöksenteon kulmakivet olivat kuin suoraan kokeneiden, vaativassa johtamistyössä olevien. Tiedän, että terveysalalla tehdään päivittäin vaativia päätöksiä. Harvoin tullaan julkisuuteen ja haastetaan hallinnon, toimintarakenteen sekä talouden realiteettien näkökulmasta, jossa arvioidaan jopa päätöksentekijöiden kyvykkyyttä. Kiitos Mantilalle ja terveysalan ammattilaisille tärkeistä, väkevistä ja rohkeista ulostuloista.

Mistä nämä kaksi juttua sitten kertovat?

Mielestäni ne kertovat siitä, että talouden realiteetit, rakenteet ja johtamisjärjestelmät ovat pitkään olleet liian vähäisessä painoarvossa julkishallinnon päätöksenteossa. Joko ei oikeasti ymmärretä, tai ei haluta ymmärtää, että resurssit myös julkishallinnossa ovat rajoittava tekijä – AINA. Veronkorotuksille tai uusien veronluonteisten maksujen perimiselle tulisi asettaa tiukemmat ylärajat. Velkaantuminen ja tuotto/kulusuhde on vääjäämättä kehittynyt väärään suuntaan ja pitkään. Tämä ei ole tapahtunut yllättäen, muun muassa Mantila ja talousasiantuntijat ovat vuosia peräänkuuluttaneet kestävän talouden perään julkishallinnossa.

Suomi, HVA, Seinäjoki ja moni muu ovat kohdanneet resurssien riittämättömyyden yli varojen elämisen seurauksena pitkään. Kylä, seinien turvaaminen, ”komia”, haluttomuus arvioida jo nyt tiedossa olevia faktoja (kuten esimerkiksi väestön ikärakenne) tai jonkin muun osaoptimoidun edun ajaminen ovat näkökulmia, jotka estävät kestävän talouden kehittämistä.
Miksi näin käy, että osaoptimointi virittää tunteen ja oman edun päätöksenteossa optimaalisen ja yleisen edun edelle. Sitä on hyvä miettiä! Tarvitaanko asioiden valmisteluun lisää selkeyttä, tarvitaanko päätöksentekijöille enemmän koulutusta ja tiedon tuottamista asian kulmakivistä tai hyvän hallinnon osaamisesta, onko päätösprosessi läpinäkyvä, onko päätöksenteko riippumatonta, minkä lisän poliittinen näkemys tuo päätöksentekijöille. Taustamuuttujia on monia ja nämä ovat asioita, joita päätöksentekijät joutuvat jatkuvasti miettimään, vaikka asiat olisivat hyvin.

Mielestäni julkisten organisaatioiden asioiden päätösprosessiin liittyy liian vahvasti ajatus, että kyllä sitä rahaa on jossakin, ei ole kiire vaan jatketaan kuten ennenkin, velkaa saadaan ja valtio maksaa alijäämän tai se peritään korottamalla veroja! Yhteisöllinen vastuullisuus on liian monelle päätöksenteossa mukana olevalle merkityksetön näkökulma ja niin ei saa olla. Päätöksenteko ei ole koskaan  helppoa. On väärä luulo, jos ajatellaan niin, että päätöksenteko olisi joskus erityisen vaikeaa. Joskus vaaditaan vaan syvempää valmistelua, perehtymistä ja keskustelua enemmän.  Rakenteelliset uudistukset, johtamisjärjestelmän päivitykset, tietojärjestelmien päivitykset uuteen rakenteeseen sekä modernille ja luotettavalle tasolle, asioista aktiivinen tiedottaminen, samanaikaisesti jatkuvan toiminnan johtaminen sekä uudistusten ja muutosten hallinta, edellyttävät päätöksentekijältä jatkuvaa asioiden seuraamista, tietoihin perehtymistä, miten muualla toimitaan, miten talous toteutuu, jne.

Kannustan hallittuun ja rohkeaan uudistumiseen, talouden realiteettien noteeraamiseen ja vastuulliseen ajatteluun päätöksenteon kaikissa tilanteissa.