Kirjoituksia Kallelta ja vierailijoilta

Kestävä kehitys - tärkeä reunaehto tulevaan

Torstai 3.4.2025 - kalle Lähdesmäki

Kalle Lähdesmäki                         Blogi 4.4.2025

Kestävä kehitys – tärkeä reunaehto tulevaan

Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden johdosta talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat Suomessa maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa, paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä, läpinäkyvyyttä ja harkintaa. 

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnan vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto tukevat vahvasti Seinäjoenkin kehitystä tulevaisuudessa. Tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti ja myös maahanmuuttajien kotouttamiseen. Uskon, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleen koulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: ”julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä hänen kanssa.

Monitoimihalli rautatieaseman päälle on kestämätön ajatus

Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään.  Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä, osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava uudelleen niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet. Asian keskustelu tulee käydä julkisesti, eikä niin kuin monitoimihallia, ei-julkisesti.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen - maakunnallinen malli - toimii hyvin monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyö tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehitystoimista. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Kalle Lähdesmäki
Kauppaneuvos
Kuntavaalit SEINÄJOKI 153
Aluevaalit 2118

Kestävä kehitys - tärkeä reunaehto tulevaan

Tiistai 18.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden takia talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina. Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus – Yrittäjyyden ja koulutuksen rooli Etelä-Pohjanmaalla

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat kansainvälisesti verrattuna maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa. Tason paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä sekä harkintaa nykyisen elämänlaadun ylläpitoon.

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnassa on vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto, jonka kehitykselle on edellytykset tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan maakunnan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti. Tärkeää on myös maahanmuuttajien kotouttaminen aktiivisesti. Uskon vahvasti, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleenkoulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: "Julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä.

Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään

Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on myös monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen – maakunnallinen malli, toimii monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyölle tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehittämisestä. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Seinäjoki - maakunnan kasvava keskus

Lauantai 1.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Seinäjoki on ollut kasvukeskus väestön, yritysten, oppilaitosten sekä terveydenhoidon osalta rautatien tulosta lähtien. Onko Seinäjoen kasvu ollut hallittua? Monissa asioissa on, mutta on asioita, joiden osalta Seinäjoella ei ole ollut näkemystä tai päätöksentekokykyä kestävään kehitykseen.

Seinäjoen kaupungin talous

Pitkällä tähtäyksellä päätöksenteossa ei ole hallittu kasvun ominaispiirrettä, budjeteissa ei ole varauduttu kasvuun. Rahantarve tulee etupainoisesti, vero- ja muut tulot perässä. Budjetit on laadittu olemassa olevaan, vaikka aina on puhuttu väestön kasvusta. Tämä on johtanut nykyiseen velkaantumiseen. Viime vuosina kaupungissa on ollut aina talouden tervehdyttämisryhmä. Se ei ole normaalia. Voi perustellusti kysyä, ovatko tarkastustoiminto ja valtuusto olleet ajan tasalla, onko reagoitu poikkeamiin. Valtuuston keskeisin tehtävä on valvoa ja reagoida johdon ja hallituksen toimintaa.

Elämme 1950-luvun jälkeen Suomen vaikeinta aikaa kansainvälisten epävarmuuksien takia. Tämä vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan. Resurssit eivät kasva, se pitää huomioida päätöksenteossa.

Kaupungin operatiivisen johdon tehtävä on tehdä hyviä ja vaihtoehtoisia valmisteluesityksiä. Luottamushenkilöiden tehtävä on keskustelun myötä tehdä päätöksiä. Johtavien virkamiesten paikka ei ole kaupungin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa. Kaupunki-konsernin johtaminen on luottamushenkilöille kuuluva ei operatiiviselle johdolle.

Seinäjoen keskusta

Keskustan kehittämisessä näkyy hyvin, että kaupungin kasvua ei ole nähty, on osaoptimoitu paljon. Miksi suurin ruokakauppa Lehtinen, Sokos- ja Anttila tavaratalot, Supersport, Citymestari loppuivat? Tai, miksi useat liiketilat ovat tyhjiä? Syy on kuinka kaupungin keskustaan sisään- ja ulosajoväylät eivät läpäisseet tarvittavia liikennemassoja. Lisäksi valtuusto päätti yrityksiä kuulematta yksisuuntaistaa useita katuja keskustassa. Miksi kaupunki vuokrasi Ideaparkille lähes ilmaiseksi 50 vuoden ajaksi maa-alueet ja rakensi kantatietä myöten yhden yrityksen tarpeisiin Jouppi-Alakylän katuverkoston palvelemaan sitä? Rahaa taisi mennä tuohon noin 20 miljoonaa euroa. Miksi kaupunki ei omistamalleen Ideaparkin tontille laita parkkimaksuja, niin kuin keskustan kadunvarsille on laitettu!

Seinäjoen keskusta kehittyy vain sillä, että valtuusto edellyttää johdolta ja hallitukselta kehityssuunnitelman, joka huomioi asumisviihtyvyyden sekä joustavan ja yritysten vaatimat liikennevolyymit keskustaan ja sieltä pois. Valtuustoon tarvitaan henkilöitä, joilla on osaamista, kyky valvoa ja reagoida.