Kirjoituksia Kallelta ja vierailijoilta

Kestävä kehitys - tärkeä reunaehto tulevaan

Torstai 3.4.2025 - kalle Lähdesmäki

Kalle Lähdesmäki                         Blogi 4.4.2025

Kestävä kehitys – tärkeä reunaehto tulevaan

Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden johdosta talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat Suomessa maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa, paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä, läpinäkyvyyttä ja harkintaa. 

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnan vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto tukevat vahvasti Seinäjoenkin kehitystä tulevaisuudessa. Tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti ja myös maahanmuuttajien kotouttamiseen. Uskon, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleen koulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: ”julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä hänen kanssa.

Monitoimihalli rautatieaseman päälle on kestämätön ajatus

Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään.  Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä, osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava uudelleen niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet. Asian keskustelu tulee käydä julkisesti, eikä niin kuin monitoimihallia, ei-julkisesti.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen - maakunnallinen malli - toimii hyvin monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyö tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehitystoimista. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Kalle Lähdesmäki
Kauppaneuvos
Kuntavaalit SEINÄJOKI 153
Aluevaalit 2118

Olen ollut liikunta- ja urheiluaktivisti läpi elämän

Perjantai 28.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Liikuntaan ja urheiluun minulle syntyi kiinnostus jo lapsena. Ehkä senkin takia, että maaseudulla ja pikkukylällä ei juurikaan muita harrastuksia ollut. Kun seurasi lehdistä Veikko Hakulisen, Siiri Rantasen, Jussi Kiikerin, Pentti Nikulan ja monen muun huippu-urheilijan onnistumisista, siinä syntyi kiinnostus kokeilla monenlaisia lajeja itsekin. Suorituspaikat ja -välineet olivat alkeellisia, mutta harrastamisen intoa riitti vaikka muille jakaa.

Sen verran osallistuin kilpailuihin eri lajeissa, että aloin tuntemaan ”selästäpäin katsottuna” useita urheilijoita. Onneksi se ei lannistanut ja syvä tunneside liikuntaan ja urheiluun iskostui mieleen ja harrastamisesta tuli elinikäistä. Hyvin nuorena tajusin, minkä lahjan olin Luojalta saanut – terveyden. Mottoni onkin pitkään ollut aktiivisen liikunnan suorittamisen syynä: ”yritän ylläpitää mahdollisimman hyvin Luojalta saamaani terveyden lahjaa”.  Minulla on yli 50 vuoden ajalta muistiinpanot liikuntasuorituksistani ja -määristä.

Liikuntalajeja olen harrastanut monipuolisesti. Lajeihin lukeutuvat juoksu, hypyt, hiihto, heittäminen, pesäpallo ja muut joukkuepallopelit niin sisällä kuin ulkona, sekä ampumahiihto. Liikunnan harrastamisesta ihminen saa itselleen niin henkistä kun fyysistä voimaa. Erinomaisen tärkeänä seurauksena ovat syntyneet, usein elinikäiset, ihmissuhteet, joita on syntynyt tavallisiin liikunnan harrastajiin kuin myös maailman huipulla kilpailleisiin urheilijoihin. Valmentajat, huoltajat sekä asiantuntijat urheilijoiden taustalla ovat myös tulleet tutuiksi, kun olen toiminut urheilun ja liikunnan luottamustehtävissä. Kilpaurheiluun on useissa lajeissa saanut hyvän tuntemuksen ja tiedon myös perheen urheiluharrastusten myötä. Tärkeää on ollut tietää jo vuosikymmenet, miten merkittävä osa suomalaisen liikunnan ja urheilun taustalla tehtävästä työstä tekee vapaaehtoisesti vastuuta ottavat ihmiset, jopa vuosikymmeniä – pyyteettömästi.

Uskon pitkäjänteisyyteen liikunnan harrastamisessa

”Terve sielu terveessä ruumiissa” – fraasin takana on ajanlaskun alussa ollut roomalainen Juvenalis. Uskon tuohon ajatukseen ja olen itse pyrkinyt toteuttamaan sitä. Terveysliikunnan ”omavalvonta”-mittareita minulla on ollut Seinämaraton, Suomen vanhin maraton sekä Finlandia-hiihto. Molempiin tapahtumiin olen osallistunut niiden järjestämisen alusta lähtien yhtäjaksoisesti. Seinämaratonille 1973 alkaen ja Finlandia-hiihtoon 1974 alkaen. Sanomattakin on selvää, että Luojalta saamani hyvä perusterveys on ollut tärkein lähtökohta, että olen voinut nuo tapahtumat toteuttaa – mutta on siinä tarvittu omaakin tahtotilaa. Vuodenajasta riippuen pyrin vajaan tunnin liikuntasuoritukseen keskimäärin useamman kerran viikossa, joka pääsääntöisesti on toteutunut.

Urheilujärjestöjen hallintoon olen osallistunut monialaisesti

Työelämän aikana olen lähtenyt mukaan pääsääntöisesti yhteen vastuulliseen tehtävään kerrallaan. Hallituksen jäsenenä varsin nopeasti on hallintoon, talouteen ja resurssien hankintaan liittyvät asiat osuneet kohdalleni. Seuroissa ja Liitoissa varsin harva on valmis ottamaan resurssien hankintaa vastuulleen, myös hyvän hallinnon vaatimusten mukainen toiminta on sellaista, joka kiinnostaa vain harvoja.

CV:stäni tulee esiin, millaisten seurojen ja liittojen toiminnassa olen mukana ollut. 2006 tulin valituksi Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajaksi. Tuota tehtävää seurasi välittömästi osallistuminen myös kansainväliseen urheilutoimintaan, jossa toimin edelleen, vaikka en enää asettunutkaan 2024 ehdolle kansallisen lajiliiton pj-vaaliin. 

Kaikilla tasoilla – seuratyössä, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla – nykyään on tärkeää hyvän ja läpinäkyvän hallinnon, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksen jämpti noudattaminen. Itse olen pitänyt mainitsemiani asioita peruspilareina toiminnalle. Tulevaisuudessa on erinomaisen tärkeää, että nuo asiat kuuluvat yhteisön arvoihin. Organisaatiolla on oltava selkeä toimintamalli, joka takaa sen, että kaikissa oloissa pystytään selvittämään jälkeenpäin, mitä ja mikä elin on päättänyt ja että dokumentointi on selkeää.

Mieleen jääneitä liikunnan ja urheilun yhteisöllisen toiminnan asioita

Häjyt ry – kestävyys- ja kuntoliikuntaseura perustettiin 1977 Simo ”Niku” Nikulan toimesta. Fanaattinen kestävyysjuoksun puolestapuhuja Niku kirjoitti itse säännöt ja seuraan kutsutaan jäsenet kestävyysliikuntamäärän ja tulosten perusteella. Minäkin sain kutsun itseltään Nikulta jäseneksi. Sääntöjä on myöhemmin muutettu ja nykyään jäseneksi voi liittyä. Häjyillä oli pitkään erilaisia varainhankintaprojekteja. Häjyt halusi tukea nuoria kestävyysjuoksijoita, jotka eivät saaneet muuta tukea. Itse kehitin yhden projektin, jossa oli lähellä katastrofi – mutta selvittiin hengissä. Projektina oli soutumatka Vaasasta Uumajaan. Soutu keskeytyi, kun ajauduimme ahtojäihin keskellä Pohjanlahtea. Onneksi pitkän odotuksen jälkeen, saimme matkustajalaivan pysähtymään ja poimimaan meidät soutuveneestä. Varainhankinta onnistui tavoitellusti, tuli unohtumaton kokemus kiivetä köysitikkaita pitkin laivan ulkoreunaa pitkin veneestä laivaan – mutta itse soutumatka jäi kesken.

1980-luvun alussa tulin valituksi HKV:n johtokuntaan ja samantien maailmankisojen järjestelytoimikuntaan. Aivan uusi perspektiivi ja oppi, miten seuratoiminta toimii, kun se on valtakunnallista ja kansainvälistä. Erityisesti jäi mieleen ja hoksasi heti alusta lähtien, että seuran johtaminen on todella ammattitaitoa vaativaa työtä. HKV, tuohon aikaan Kalevan maljasta vuosittain kilpaileva seura, oli verkottunut suomalaiseen urheilujärjestökenttään ja -henkilöihin laajasti. Pian opin tuntemaan mm Tapani Ilkan, Jukka Uunilan ja monia muita suomalaisten urheilujärjestöjen pitkäaikaisia johtajia. Kerran Tapani Ilkka otti yhteyttä ja kysyi minua jäseneksi työryhmään, jolle hän antoi tehtäväksi työstää raamit ja sisältö Amerikasta saadulle ajatukselle kerätä rahaa yleisurheilulle. Ryhmässä meitä oli 4 henkilöä, jotka kehitimme Kunniakierros – tapahtuman ja sille toimintamallin. Loppu on historiaa, Kunniakierros-tapahtuma elää ja sillä on kerätty kymmeniä miljoonia euroja.

Pesäpallolta sain myös paljon sekä pelaajana että hallinnossa. Pesäpalloliiton, Markku Pullisen idea, perustamien läänikohtaisten POPS-klubien ainoa ja tärkeä tehtävä oli saada hiekkatekonurmikenttiä rakennetuksi Suomeen 1980-luvulla. POPS-klubille valittiin aina vuodeksi isäntä, itsekin olin yhden vuoden. Jäseninä oli maaherrasta lähtien läänin tunnettuja johtajia niin elinkeinoelämästä kuin julkishallinnostakin. Isännän tehtävä oli valita kohdekunnat, joille hänen isäntä-aikana lobataan hiekkatekonurmen tekoa kuntaan. Oli siinä kunnanjohto kovan paikan edessä, kun POPS-isäntä, airueena Maaherrasta lähtien läänin tunnettuja johtajia tuli kylään ja tiedusteli, koska kuntaan saadaan hiekkatekonurmi. Yleensä kenttä valmistui seuraavana vuonna. Tuo projekti oli ratkaiseva, että pesäpallon sai Suomessa uuden elinkaaren ja on edelleen voimissaan. Seinäjoen Maila-Jusseissa (SMJ) johtokunnassa olin 4 vuotta. Tuona aikana olin vetäjänä kahdessa merkittävässä projektissa. Teemu Selänteen (Finnish Flash) – hyväntekeväisyystapahtumat 1999 ja 2001 pidettiin Seinäjoella. 1999 tapahtuman yleisömäärä oli suurin tuon kesän yleisömäärä. Teemun lisäksi paikalla oli pelaamassa useita NHL-pelaajia ja muiden lajien huippu-urheilijoita. Teemun kanssa kiersimme sairaalan lastenosastolla, pidettiin seminaari ja pesäpallopeli. Teemun joukkueen lukkarina hääri Tapio Ristilä. Teemu pyysi minua valitsemaan ”parhaan pelisilmän” omaavan pelaajan Seinäjoelta lukkariksi, oli helppo valinta. Tuloja kertyi niin paljon, että Teemu oli valmis tulemaan Seinäjoelle myös 2001 toteuttamaan vastaavan tapahtuman. 2002 Seinäjoella oli Itä-Länsi – tapahtuma. Olin tapahtumajohtajana. Itä-Länsi oli SMJ:lle taloudellinen menestys.

Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana toimin 2006-2010 ja 2016-2024. Puheenjohtajakausillani oli paljon tapahtumia. Mm 2010 IBUn kongressissa Pietarissa onnistuimme lobbaamaan 2015 MM-kilpailut Suomeen Kontiolahdelle. Samassa Kongressissa minut valittiin IBUn tilintarkastajaksi 2010-2014 ajalle. Kansainvälinen toiminta toi merkittävän lisän puheenjohtajan rooliin. IBUn tilintarkastajana olin ehkä ensimmäinen, joka laaja-alaisesti oli kokenut ja osasi ammattimaisen tilintarkastuksen vaatimukset. Tilintarkastusajalta syntyi isot niin rakenteelliset kuin hallinnollisetkin muutokset IBUssa, joita vieläkin selvitellään. 2018 lähtien olen saanut olla IBUn päätöksenteon lähellä ja vaikuttamassa kansainväliseen ampumahiihdon strategiaan, IBUn rakenteeseen ja johtamismalliin sekä talousresurssien hankintaan ja vahvistamiseen.

Suomessa nostin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskiöön 2019, jolloin käynnistettiin projekti, jonka huipentuma oli 2024. IBUn Kongressissa Suomessa tehty tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työ sai tunnustuksen parhaana IBUn jäsenmaiden vertailussa. Hyvän hallinnon periaatteiden toteuttaminen oli myös määrätietoisesti  toiminnan keskiössä. 2020 minut nimettiin IBUn Financial advisor groupin jäseneksi jäsenmaiden edustajana.

Urheilu- ja liikuntajärjestöjen toimintaan antaa monenlaisia kokemuksia tekijälleen. Kun harkitsee liikunnan luottamustoimen vastaanottamista, on mietittävä oman ajan riittävyys luottamustehtävien hoitoon. Itse olen ratkaissut sen niin, että osallistun pääasiassa yhteen kerrallaan.

Seinäjoen Hiihtoseura (SHS) on Suomen suurin ampumahiihtoseura ja palkittu maan parhaana ampumahiihtoseurana yli 10 kertaa. Ampumahiihdon vetäjänä on toiminut Mika Rinta-Keturi pitkäjänteisesti, ampumahiihtoporukan yhteishenki on erinomainen. Tuon porukan jatkeena on ollut mieluisaa olla mukana, osallistua ja harrastaa itse lajiakin. Pidän SHS:n ampumahiihdon toimintaa ainutlaatuisena. Toiminnassa korostuu juuri seuratoiminnan tärkeä ydin. Lapsille ja nuorille, samalla myös vanhemmille, tarjoutuu mahdollisuus osallistua ja harrastaa erittäin mielenkiintoista ja hienoa lajia.

Kotikyläni, Kaanaan kyläosaston, toimintaa on ylläpitänyt kylän yhteisöllisyyttä sekä aktiivista urheilun harrastustoimintaa voimissaan. Vuorovedolla on löytynyt seuralle hienoja vastuunkantajia vuosikymmenten saatossa. Oma osuus kyläosaston toiminnassa on ollut vähäinen. Tunnetuin ja myös taloudellisesti merkittävä toimintamuoto, Kaanaa Lines-laivaliikenne Seinäjoen oikaisu-uomalla sai lähtölaukauksen, kun Markus Siirilän kanssa synnytimme laivaidean, hankimme ja kustansimme ensimmäisen aluksen ”Lakeuden Joutsen” liikennöintikuntoon. Kari Homi organisoi lupa- ja laivuritutkintoasiat kuntoon ja johti menestyksellä 28 vuotta (1993-2021) laivaliikennettä Seinäjoella.

Kestävä kehitys - tärkeä reunaehto tulevaan

Tiistai 18.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden takia talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina. Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus – Yrittäjyyden ja koulutuksen rooli Etelä-Pohjanmaalla

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat kansainvälisesti verrattuna maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa. Tason paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä sekä harkintaa nykyisen elämänlaadun ylläpitoon.

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnassa on vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto, jonka kehitykselle on edellytykset tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan maakunnan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti. Tärkeää on myös maahanmuuttajien kotouttaminen aktiivisesti. Uskon vahvasti, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleenkoulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: "Julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä.

Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään

Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on myös monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen – maakunnallinen malli, toimii monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyölle tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehittämisestä. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Seinäjoki - maakunnan kasvava keskus

Lauantai 1.3.2025 - Kalle Lähdesmäki

Seinäjoki on ollut kasvukeskus väestön, yritysten, oppilaitosten sekä terveydenhoidon osalta rautatien tulosta lähtien. Onko Seinäjoen kasvu ollut hallittua? Monissa asioissa on, mutta on asioita, joiden osalta Seinäjoella ei ole ollut näkemystä tai päätöksentekokykyä kestävään kehitykseen.

Seinäjoen kaupungin talous

Pitkällä tähtäyksellä päätöksenteossa ei ole hallittu kasvun ominaispiirrettä, budjeteissa ei ole varauduttu kasvuun. Rahantarve tulee etupainoisesti, vero- ja muut tulot perässä. Budjetit on laadittu olemassa olevaan, vaikka aina on puhuttu väestön kasvusta. Tämä on johtanut nykyiseen velkaantumiseen. Viime vuosina kaupungissa on ollut aina talouden tervehdyttämisryhmä. Se ei ole normaalia. Voi perustellusti kysyä, ovatko tarkastustoiminto ja valtuusto olleet ajan tasalla, onko reagoitu poikkeamiin. Valtuuston keskeisin tehtävä on valvoa ja reagoida johdon ja hallituksen toimintaa.

Elämme 1950-luvun jälkeen Suomen vaikeinta aikaa kansainvälisten epävarmuuksien takia. Tämä vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan. Resurssit eivät kasva, se pitää huomioida päätöksenteossa.

Kaupungin operatiivisen johdon tehtävä on tehdä hyviä ja vaihtoehtoisia valmisteluesityksiä. Luottamushenkilöiden tehtävä on keskustelun myötä tehdä päätöksiä. Johtavien virkamiesten paikka ei ole kaupungin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa. Kaupunki-konsernin johtaminen on luottamushenkilöille kuuluva ei operatiiviselle johdolle.

Seinäjoen keskusta

Keskustan kehittämisessä näkyy hyvin, että kaupungin kasvua ei ole nähty, on osaoptimoitu paljon. Miksi suurin ruokakauppa Lehtinen, Sokos- ja Anttila tavaratalot, Supersport, Citymestari loppuivat? Tai, miksi useat liiketilat ovat tyhjiä? Syy on kuinka kaupungin keskustaan sisään- ja ulosajoväylät eivät läpäisseet tarvittavia liikennemassoja. Lisäksi valtuusto päätti yrityksiä kuulematta yksisuuntaistaa useita katuja keskustassa. Miksi kaupunki vuokrasi Ideaparkille lähes ilmaiseksi 50 vuoden ajaksi maa-alueet ja rakensi kantatietä myöten yhden yrityksen tarpeisiin Jouppi-Alakylän katuverkoston palvelemaan sitä? Rahaa taisi mennä tuohon noin 20 miljoonaa euroa. Miksi kaupunki ei omistamalleen Ideaparkin tontille laita parkkimaksuja, niin kuin keskustan kadunvarsille on laitettu!

Seinäjoen keskusta kehittyy vain sillä, että valtuusto edellyttää johdolta ja hallitukselta kehityssuunnitelman, joka huomioi asumisviihtyvyyden sekä joustavan ja yritysten vaatimat liikennevolyymit keskustaan ja sieltä pois. Valtuustoon tarvitaan henkilöitä, joilla on osaamista, kyky valvoa ja reagoida.

Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaiseen: Päätöksenteko vaatii kokemusta, näkemyksellisyyttä, osaamista ja kykyä hahmottaa kokonaisuus

Maanantai 18.11.2024 - Kalle Lähdesmäki

Ilkka-Pohjalaisessa oli 18.11.2024 kaksi erinomaista juttua; toinen koski päätöksentekoa yleisesti eli pääkirjoitus, toinen konkreettista päätöksentekoa hyvinvointialueen valtuustossa. Jälkimmäisestä kirjoituksesta olin erityisen mielissäni, sen kirjoittajina olivat terveysalan ammattilaiset, joiden ydinosaaminen on terveydenhuollossa. Heidän esiintuomat faktat ja päätöksenteon kulmakivet olivat kuin suoraan kokeneiden, vaativassa johtamistyössä olevien. Tiedän, että terveysalalla tehdään päivittäin vaativia päätöksiä. Harvoin tullaan julkisuuteen ja haastetaan hallinnon, toimintarakenteen sekä talouden realiteettien näkökulmasta, jossa arvioidaan jopa päätöksentekijöiden kyvykkyyttä. Kiitos Mantilalle ja terveysalan ammattilaisille tärkeistä, väkevistä ja rohkeista ulostuloista.

Mistä nämä kaksi juttua sitten kertovat?

Mielestäni ne kertovat siitä, että talouden realiteetit, rakenteet ja johtamisjärjestelmät ovat pitkään olleet liian vähäisessä painoarvossa julkishallinnon päätöksenteossa. Joko ei oikeasti ymmärretä, tai ei haluta ymmärtää, että resurssit myös julkishallinnossa ovat rajoittava tekijä – AINA. Veronkorotuksille tai uusien veronluonteisten maksujen perimiselle tulisi asettaa tiukemmat ylärajat. Velkaantuminen ja tuotto/kulusuhde on vääjäämättä kehittynyt väärään suuntaan ja pitkään. Tämä ei ole tapahtunut yllättäen, muun muassa Mantila ja talousasiantuntijat ovat vuosia peräänkuuluttaneet kestävän talouden perään julkishallinnossa.

Suomi, HVA, Seinäjoki ja moni muu ovat kohdanneet resurssien riittämättömyyden yli varojen elämisen seurauksena pitkään. Kylä, seinien turvaaminen, ”komia”, haluttomuus arvioida jo nyt tiedossa olevia faktoja (kuten esimerkiksi väestön ikärakenne) tai jonkin muun osaoptimoidun edun ajaminen ovat näkökulmia, jotka estävät kestävän talouden kehittämistä.
Miksi näin käy, että osaoptimointi virittää tunteen ja oman edun päätöksenteossa optimaalisen ja yleisen edun edelle. Sitä on hyvä miettiä! Tarvitaanko asioiden valmisteluun lisää selkeyttä, tarvitaanko päätöksentekijöille enemmän koulutusta ja tiedon tuottamista asian kulmakivistä tai hyvän hallinnon osaamisesta, onko päätösprosessi läpinäkyvä, onko päätöksenteko riippumatonta, minkä lisän poliittinen näkemys tuo päätöksentekijöille. Taustamuuttujia on monia ja nämä ovat asioita, joita päätöksentekijät joutuvat jatkuvasti miettimään, vaikka asiat olisivat hyvin.

Mielestäni julkisten organisaatioiden asioiden päätösprosessiin liittyy liian vahvasti ajatus, että kyllä sitä rahaa on jossakin, ei ole kiire vaan jatketaan kuten ennenkin, velkaa saadaan ja valtio maksaa alijäämän tai se peritään korottamalla veroja! Yhteisöllinen vastuullisuus on liian monelle päätöksenteossa mukana olevalle merkityksetön näkökulma ja niin ei saa olla. Päätöksenteko ei ole koskaan  helppoa. On väärä luulo, jos ajatellaan niin, että päätöksenteko olisi joskus erityisen vaikeaa. Joskus vaaditaan vaan syvempää valmistelua, perehtymistä ja keskustelua enemmän.  Rakenteelliset uudistukset, johtamisjärjestelmän päivitykset, tietojärjestelmien päivitykset uuteen rakenteeseen sekä modernille ja luotettavalle tasolle, asioista aktiivinen tiedottaminen, samanaikaisesti jatkuvan toiminnan johtaminen sekä uudistusten ja muutosten hallinta, edellyttävät päätöksentekijältä jatkuvaa asioiden seuraamista, tietoihin perehtymistä, miten muualla toimitaan, miten talous toteutuu, jne.

Kannustan hallittuun ja rohkeaan uudistumiseen, talouden realiteettien noteeraamiseen ja vastuulliseen ajatteluun päätöksenteon kaikissa tilanteissa.