Kestävä kehitys on välttämätön lähtökohta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta. Kansantalous ei kasva, velanotto koronan torjumiseen oli raju ja kansainvälinen turvallisuuskriisi ovat tekijöitä, joiden takia talouteen resurssit eivät kasva lähivuosina. Kansallinen turvallisuus on asetettava keskiöön.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus – Yrittäjyyden ja koulutuksen rooli Etelä-Pohjanmaalla

Suomi on hyvinvointivaltio. Elämisen laatu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, moniarvoinen ja laadukas koulutus, toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä turvallisuus ovat kansainvälisesti verrattuna maailman kärkeä. Lähivuosina painopiste on palvelutason ylläpidossa. Tason paranemista voi saada vain innovaatioista, digitalisaatiosta ja tekoälystä. Resurssien optimaalinen käyttö edellyttää päättäjiltä malttia, yhteistyökykyä sekä harkintaa nykyisen elämänlaadun ylläpitoon.

Yrittäminen ja ahkeruus ovat kehityksen kannalta tärkeitä arvoja. Valtio ja kunnat eivät luo yrityksiä vaan yrittäjyys ja työnteko. Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on Suomen tunnetuin yrittäjyyden maakunta.

Maakunnassa on vahva elintarviketalous sekä monipuolinen alkutuotanto, jonka kehitykselle on edellytykset tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan maakunnan työllisyysasteen paranemiseen tasapainoisesti. Tärkeää on myös maahanmuuttajien kotouttaminen aktiivisesti. Uskon vahvasti, että aikuiskoulutus on nykyisellään maakunnassa laadukasta. Aikuisväen uudelleenkoulutuksella on kyettävä kouluttamaan työvoimaa niille toimialoille, joissa on hakijoista vajetta. Paula Risikko toteaa: "Julkisen talouden fiksu hoito turvaa meidän tulevaisuuden. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi”. Olen samaa mieltä.

Seinäjoen keskusta on tienhaarassa – nykyisellään se ei tyydytä ketään

Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittämisessä osaoptimointi tulee lopettaa ja keskittyä koko keskusta-alueen kehittämiseen. Kaupunginjohtajan ajatus rautatieaseman monitoimihallista ennestään sekavaan kokonaisuuteen on kestämätön. On päätettävä, halutaanko keskustan olevan hallinto- ja vapaa-ajan virkistysalue vai halutaanko, että keskustassa on myös monipuolinen palveluyritysten muodostama tarjontakokonaisuus. Molemmissa vaihtoehdoissa katuverkosto ja -liittymät sisääntuloväylille on mitoitettava niin, että liikenne toimii joustavasti ja läpäisee ruuhka-aikanakin ihmisten liikkumistarpeet.

Hyvinvointialueen toiminta kehittyy

Hyvinvointialueen rakenteellinen – maakunnallinen malli, toimii monilla toimialoilla Suomessa ja muualla. Muutostyölle tarvitsee aikaa. HVA:n hallituksen ja johdon on jaksettava pohtia, miettiä ja päättää HVA:n kehittämisestä. Henkilökuntaa on koulutettava uusiin vastuisiin. Parin vuoden kuluttua on aika arvioida, miten HVA toimii ja mitä osa-alueita mahdollisesti tulee kehittää. Päättäjien ei tule linnottautua oman kotikuntansa kiinteistöjen puolustamiseen, HVA:n raja on maakuntaraja. Palveluiden mitoitus ja palvelupisteiden sijoitukset tulee olla koko alueen huomioiva – tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.