Seinäjoki on ollut kasvukeskus väestön, yritysten, oppilaitosten sekä terveydenhoidon osalta rautatien tulosta lähtien. Onko Seinäjoen kasvu ollut hallittua? Monissa asioissa on, mutta on asioita, joiden osalta Seinäjoella ei ole ollut näkemystä tai päätöksentekokykyä kestävään kehitykseen.

Seinäjoen kaupungin talous

Pitkällä tähtäyksellä päätöksenteossa ei ole hallittu kasvun ominaispiirrettä, budjeteissa ei ole varauduttu kasvuun. Rahantarve tulee etupainoisesti, vero- ja muut tulot perässä. Budjetit on laadittu olemassa olevaan, vaikka aina on puhuttu väestön kasvusta. Tämä on johtanut nykyiseen velkaantumiseen. Viime vuosina kaupungissa on ollut aina talouden tervehdyttämisryhmä. Se ei ole normaalia. Voi perustellusti kysyä, ovatko tarkastustoiminto ja valtuusto olleet ajan tasalla, onko reagoitu poikkeamiin. Valtuuston keskeisin tehtävä on valvoa ja reagoida johdon ja hallituksen toimintaa.

Elämme 1950-luvun jälkeen Suomen vaikeinta aikaa kansainvälisten epävarmuuksien takia. Tämä vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan. Resurssit eivät kasva, se pitää huomioida päätöksenteossa.

Kaupungin operatiivisen johdon tehtävä on tehdä hyviä ja vaihtoehtoisia valmisteluesityksiä. Luottamushenkilöiden tehtävä on keskustelun myötä tehdä päätöksiä. Johtavien virkamiesten paikka ei ole kaupungin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa. Kaupunki-konsernin johtaminen on luottamushenkilöille kuuluva ei operatiiviselle johdolle.

Seinäjoen keskusta

Keskustan kehittämisessä näkyy hyvin, että kaupungin kasvua ei ole nähty, on osaoptimoitu paljon. Miksi suurin ruokakauppa Lehtinen, Sokos- ja Anttila tavaratalot, Supersport, Citymestari loppuivat? Tai, miksi useat liiketilat ovat tyhjiä? Syy on kuinka kaupungin keskustaan sisään- ja ulosajoväylät eivät läpäisseet tarvittavia liikennemassoja. Lisäksi valtuusto päätti yrityksiä kuulematta yksisuuntaistaa useita katuja keskustassa. Miksi kaupunki vuokrasi Ideaparkille lähes ilmaiseksi 50 vuoden ajaksi maa-alueet ja rakensi kantatietä myöten yhden yrityksen tarpeisiin Jouppi-Alakylän katuverkoston palvelemaan sitä? Rahaa taisi mennä tuohon noin 20 miljoonaa euroa. Miksi kaupunki ei omistamalleen Ideaparkin tontille laita parkkimaksuja, niin kuin keskustan kadunvarsille on laitettu!

Seinäjoen keskusta kehittyy vain sillä, että valtuusto edellyttää johdolta ja hallitukselta kehityssuunnitelman, joka huomioi asumisviihtyvyyden sekä joustavan ja yritysten vaatimat liikennevolyymit keskustaan ja sieltä pois. Valtuustoon tarvitaan henkilöitä, joilla on osaamista, kyky valvoa ja reagoida.