Kuvia ja tarinoita matkan varrelta
Ampumahiihto on minulle mieluisa harrastus ja kiinnostuksen kohde. Jouko Peltomaan (Kauhajoki) kanssa olemme osallistuneet kilpailuihin aktiivisesti vuosia ja mm maaliskuussa 2025 osallistuimme reserviläisten SM-kisoihin Tuusulassa sekä Biathlon Masters International Championships kisoihin Kontiolahdella.
Koulu- ja opiskeluaikana osallistuin teini-, nuoriso- ja opiskelijapolitiikkaan. Suosittelen kaikille. Noissa harrastuksissa oppii monenlaista hyödyllistä tulevaan elämään. Erityisen tärkeitä ovat olleet tutustumiset uusiin ihmisiin.
Keskustan Opiskelijaliiton sekä Keskustanuorten toimintaan osallistumisen myötä opin tuntemaan paljon sekä Keskustan ja myös muiden puolueiden toimintaan osallistuneita nuoria. Merkittävä määrä opiskeluajan nuorisojärjestöjen johtajista on edennyt valtakunnallisestikin merkittäviin tehtäviin. Valtioneuvos Matti Vanhanen tuli myös noissa piireissä tutuksi, vuosien varrella tuttavuus on säilynyt ja aina tavatessamme olemme vaihtaneet sekä kuulumiset että ajatukset ajankohtaisista asioista.
Juoksin ensimmäisen maratonini 1973, Seinämaratonin Seinäjoella, joka on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty, myös Koronapandemia vuotena. Seinämaratonin olen juossut aina, tähän mennessä 52 kertaa.
2012 juoksin 100. maratonini – luonnollisesti Seinämaratonin. Kutsuin juoksujuhlaani lukuisan määrän juoksukavereitani, yksi heistä Ari Mäenpää. Liikuntavietin itse saaneena, hän lobbasi maratonille 9 ensikertalaista, jotka juoksivat täyden maratonin… ”ei se matka, vaan vauhti”…
Juoksun jälkeen pidettiin seminaari, ”kestävyysliikunta terveysliikunnan muotona”. Seminaarin avasi sos. ja terveysministeri Paula Risikko, pääalustajat olivat urheilulääkäri Jussi Jouppila sekä toimittaja-juoksija legenda Simo Nikula. Seminaarissa julkistettiin ”Suomen maratonin historia”-kirja, jonka Seppo Martiskainen oli kirjoittanut niin, että se oli valmis tuolloin. Avustin Seppoa resurssien hankinnassa, että kirjalle saatiin kustantajat ja se voitiin toteuttaa.
Juhannuspäivänä 1993 istuimme Markus Siirilän puutarhassa Seinäjoen rannalla. Puhuimme ja pohdimme, mitä joella voisi tehdä. Pian siinä nousi ajatus, että joelle pitää hankkia laiva. Muistin, että Ilmajoella oli Oopperassa vuosia ennen sopivan kokoinen laiva. Kyseisen laivan löysin jo samana iltana, seuraavana päivänä tein kaupat ja hain sen Alavudelta. Laivan kunnostus alkoi heti appeni Tapani Siirilän takapihalla. Talkoisiin tuli useita kyläläisiä, Kari Homi ensimmäisenä. Itseasiassa Kari oli jo odottamassa, kun saavuin laivan hakureisulta. Hän oli kuullut, missä olen. Samantien sovittiin Karin kanssa periaatteet laivan toiminnasta ja Kari alkoi järjestelemään lupa-asioita kuntoon. Markus ja minä kustannamme laivan liikennöintikuntoon ja annamme sen kyläseuralle korvauksetta käyttöön niinkauaksi, kun kylältä löytyy talkoo-laivureita.
Laivatoimintaa kesti 28 vuotta. Se oli merkittävä jakso koko kylälle ja Seinäjoelle matkailu mielessä. Parhaina vuosina laivoilla oli 4000 maksanutta matkustajaa. Seinäjoen kunnostaminen alkoi Kirkkokadun sataman raivaamisella myös heti. Kaupunginjohtaja Nuolivirta totesi meille, olikin kyllä hyvä, että teitte sataman, ettekä kyselleet lupaa, joka olisi voinut jäädä byrokrationa rattaisiin. Lakeuden Joutsen ja Lakeuden Helmi ovat telakalla takapihallamme – jompikumpi seilaa varmasti vielä Seinäjoessa ja oikaisuuomalla.
1970 keväällä suoritin ylioppilastutkinnon USA:ssa vaihto-oppilasvuotenani. 1972 valmistuin ylioppilaaksi Ilmajoen Yhteiskoulusta. Tukkatyyli oli tuon ajan mukainen.
Yo-juhlarituaalit olivat hyvin samantyyliset.
Seinäjoki on liikuntaolosuhteiden kehittämisessä ja ylläpidossa hyvällä tasolla. Kaupunkilaisten liikunnan harrastamisen, seurojen toiminnan mahdollistaminen ja kilpa-urheiluun treenaaminen on yhdistetty useilla liikuntapaikoilla, mm Jouppilanvuoren liikunta-alueella.
Kesän 2024 päätteeksi Jouppilanvuorelle valmistui odotettu rullahiihto-rata. Se on suunniteltu ja rakennettu niin, että käyttäjinä kaupunkilaiset, seurojen harrastajat ja kilpaurheilijat pystyvät käyttämään samaa rataa. Liikuntatoimen johtaja Jari Mäkelä kutsui minut pitämään ”käyttäjien puolesta” avajaispuheen 22.10.2024. Tuolloin olin Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja. Olimme Hiihtoliitto-kollega Markku Haapasalmen kanssa vieneet 3 vuotta aiemmin toiveen radan rakentamisesta kaupunginjohtajalle. Hanke oli ollut Seinäjoen Hiihtoseuran alulle panema vuosia ennen käyntiämme. Radasta tuli hyvä.
Heikkilänkylällä on ollut onni ainakin vuosisadan verran, että on ollut aikaansaapa ”kylän vanhin”, usein ei iältään. Kari Homi kantoi tuota roolia pitkään ja aikaansaavasti. Päädyimme jokin vuosi sitten, että haemme Kari Homille kotiseutuneuvoksen arvonimeä. Tasavallan Presidentti näki hakemuksemme viisaaksi ja myönsi Karille Kotiseutuneuvos – arvonimen.
Presidentin avoin kirje luovutettiin Karille hänen kotinsa entisessä navetassa, jonka hän on kunnostanut tyylikkäästi. Oli mieluisaa juhlistaa juhlaa kansallispuvuissa. Työ kotiseudun hyväksi on jatkunut niin Karin, minun kun monen muunkin kohdalla vuosikymmeniä. Kotiseututyö, kuten monet muutkin yhteisölliset työt ovat vapaaehtoistöitä, joihin kannattaa osallistua ja ottaa aikaa.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö on kestävyyslaji. Se on haastavaa erityisesti siitä syystä, että on murrettava pitkään jatkuneita toimintakulttuureja, hyvä veli rakenteita.
Kahdessa organisaatiossa olen pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan niin, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja myös hyvä hallinto toteutuvat. Eepeen toimitusjohtajana olin aktiivinen, että naisten osuus niin hallituksessa kuin hallintoneuvostossakin olisi yhtä suuri kuin miesten. Kesti 10 vuotta ennen kuin päästiin tavoiteltuun tilanteeseen.
Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana käynnistin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä hyvä hallintoprojektin. Työhön osallistui useita henkilöitä, samanaikaisesti myös kansainvälinen Ampumahiihtoliitto IBU käynnisti vastaavan projektin kaikille jäsenmailleen. Oli mieluisa hetki, kun riippumaton toimikunta oli vertaillut eri maissa tehtyä työtä ja päätti myöntää Suomen Ampumahiihtoliitolle lokakuussa 2024 tunnustuksen Tasa-arvon ja Yhdenvertaisuuden eteen tehdystä onnistuneesta työstä.
Finlandia hiihto on järjestetty 1974 alkaen. Arin kanssa on siellä hiihdelty yhdessäkin.
Liike on lääke.
2025 hiihdon jälkeen on vielä 10 henkilöä, jotka ovat hiihtäneet kaikki hiihdot.
Finlandia hiihdon järjestävät ovat ammattilaisia. Kuluneen talven aikana saatiin aikaan varsin hyvät ladut hiihtäjille.
Minulla on vuosia ollut onni saada suksien voitelu Esa Kangasmäeltä. Esa on voitelussa, suksien tunnistamisessa ja kuvioinnissa Suomen parhaita osaajia. Kisareisuja on porukalla tehty paljon vuosien aikana.
Esa sitoutui osaltaan fluorin käytön lopettamiseen niin, että osallistui fluoritestaajan koulutukseen. Kilpailukaudella 2024/2025 Esa on ollut testaajana koko kauden, mm Kontiolahdella gp-kisoissa ja maailman-cupissa, SM-kisoissa sekä useissa kansallisissa - ja aluekisoissa.
Ampumahiihto on edelläkävijä myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisessa. Viranomaiset päättivät fluorikiellosta muutama vuosi sitten. Suomessa Ampumahiihtoliitossa päätimme samantien noudattaa kieltoa tinkimättä. Suuri haaste oli kehittää laite, jolla voidaan fluori tunnistaa. Parissa vuodessa luotettava mittauslaite onnistuttiin kehittämään, kuvassa ko laite.
